Navettavuoro koostuu lypsystilalla kahdesta osasta, aamu- ja iltalypsystä. Aamulla tullaan klo 05.30 ´ja aloitetaan työt. Ensin kokoonnutaan porukalla miettimään kuinka työt jaetaan. Vasikoille ensimmäisenä maitoa, koska niillä on kova nälkä yön jälkeen. Pienimmät vasikat syötetään noin neljä kertaa päivässä maidolla ja hieman isommat vieroitusvasikat starttimaitojauhoseoksella. Sitten vaan lypsylle. Lyspykone asetetaan lypsytilaan ja kaikki mahdollinen mukaan mitä siinä tarvii: esivalmisteluun puhtaat liinat,joilla pudistetaan utareet, sanomalehdet utareiden suojaksi, utareliivit ja alkusuihkeastiat. Lypsyhanskat jokaiselle hygienian takia. Ennen tätä olisi hyvä saada tilat siivottua lannasta ja vanhoista kuivikkeista, jotta lypsy olisi mahdollisimman siistiä ja koneet ja maito pysyisivät puhtaina. Tallilla vuohille lypsy hoidetaan kannukoneella, koska siellä on vain kaksi vuohta, onnistuu näin kätevämmin. Nyt tällä hetkellä meillä menee vuohet mammmalomalle joten ne menee umpeen vähäksi aikaa. Tulossa siis pikkusia kilejä :) Yleensä kun meillä on koulussa käytännön päiviä, me tehdään sellaisia asioita mitä ei navetta- ja tallivuoroissa ehditä tekemään, esim huolletaan lypsykoneet. Viimeksi vaihdettiin kuuteen lypsy-yksikköön lypsykumit, ja vanhat vein koirille leluiksi.

Vaatii muuten voimaa vaihtaa lypsykumit :D

Lypsykoneen käyttö ja pesuunlaitto on vielä vähän vaikeaa mutta eiköhän sekin ala siitä sujumaan kun vaan tekee niitä hommia. Meillä koululla on parsinavetta, mutta esim pihatossa tai lihakarjatilalla toiminta on vähän erilaista, silti pääperiaatteet esim koneiden osalta on melkeimpä samat. Myös lampaita ollaan keritty taas lisää ja lehimiä karvattu, jotta ne pysyisivät puhtaampana ja lampailla olisi kevyt olla.

Kuva parresta, lypsyn jälkeen kun lepäillään ja vaihdetaan vähän kuulumisia naapurin kanssa :)

Niin tallilla kuin navetassakin, vanhat ruoat putsataan pois ja uudet laitetaan tilalle, aamuisin ja iltaisin annetaan myös täysrehut, kaurat ja kivennäiset yms. Lehmille ja hiehoille ruoka eli säilörehu ja heinät jaetaan pienkuormaajalla (kuva toisella sivulla) tai varmolift-koneella. Viime vuorot olen aika paljon ajellut tälläisellä  varmolla. Kone on näin aluksi hieman hankalasti hallittavissa koska se on niin mielettömän iso että siihen mahtuu kokonainen paali. Paali painaa monta sataa kiloa.

Tärkeää on paalia leikatella tarkkailla paalin laatua, koska sieltä sisältä voi löytyä melkein mitä vaan mutta lähinnä esim. metallirojua tai paalimuoveja. Kaikki ylimääräinen tulisi kerätä pois ettei eläimet vaan mene niitä syömään. Viime viikolla laitoin meidän Inkivääri-hieholle magneetin pötsiin jotta juurikin tälläiset metallimoskat jäisivät sitten siellä pötsissä siihen magneettiin kiinni eikä tekisi tuhoja. Surettaa ihmiset jotka heittelevät luontoon ja laitumille esim. tölkin aukaisijoita tai sytkäreitä tai muita. Kesällä ne sitten päätyy lehmän ruoaksi ja saattaa aiheuttaa pahojakin sisäisiä vaurioita. Magneetti on sellainen makkaran kokoinen magneettipötkylä joka laitetaan pitkällä asettimella lehmän suusta pötsiin. Joskus sen laitto saattaa olla hieman hankalaa mutta se on lehmän parhaaksi

Lehmälle magneetti

Siisteydestä huolehditaan koko ajan, esim juoma-automaatit pestään, ja katsotaan että kaikki varmasti toimii ja lannat siivotaan pois. Kanalassa ruokinta, siivous ja kuivitus tehdään myös. Illalla kerätään munat, jos niitä on tullut. Kanoille heitetään kauraa tai muuta virikettä lattialle, jotta ne pääsevät nokkimaan ja kuopsuttelemaan, se pitää ne järjissään ja virkeinä. Muutama viikko sitten meillä oli koko kanalan punkkimyrkytys edessä. Kanat otettiiin kiinni ja niihin suihkutettiin punkkien torjunta-ainetta ja koko kanata siivottiin puhtaaksi ja myrkutettiin vähän lisää. Siinä samalla todettiin yhden kanan olevan sairas ja alikehittynyt, eli luultavasti jo syntyessään sillä on ollut jotain vikaa niin se lopetettiin. Lähetettiin se vihreimmille niityille pakoon tätä kylmää talvea.

Iltaosassa klo 14.30 alkaen  päästetään lehmät ja hiehot ulkoilemaan ja liikkumaan. Silloin ne saa myös virikkeitä ja nauttia toistensa seurasta. Sillä välin siivotaan tiloja lisää. Puhtaus on tärkeää eläinten hyvin voinnin ja maidon tuotannon kannalta. Taas ruokitaan vasikat ja hoidetaan eläimet kuntoon. Neljän jälkeen on iltalypsyn aika ja tehdään iltarutiinit. Koulun tilalla on myös maitobaari auki 17.30-18.15 josta opiskelijat huolehtivat. Siellä myydään koulun omaa vuohenmaitoa, lehmänmaitoa ja kananmunia.

Lehmän poikimista odotan kovasti. Aina kun olen ollut navettavuorossa, on poikimista odoteltu mutta se ei ole sitten sattunut kuitenkaan mun kohdalle. Toivotaan että seuraavassa vuorossa mäkin pääsisin näkemään tätä tapahtumaa. Seuraaville navetta-ja tallivuoroille itsnäisyyspäivän tietämille pitäisi syntyä monta kymmentä pikkuista tipua, saa nahdä kuinka käy :)

Hautomo

Pienläintilassa eläinten hoito on lähinnä ruokkimista. kynsien leikkaamista ja turkkien hoitoa, sekä häkkien siivoamista ja eläinten aktivoimista. Esim käärmeen on hyvä päästä luikertelemaan täyteen mittaansa mahdollisimman usein, kuitenkaan liikaa sitä rasittamatta, ettei se stressaannu. Muutenkin käsittely ja eläinten totuttaminen ihmisiin on äärimmäisen tärkeää. Eläimiä tulisi tarkkailla paljon, jotta sairaat saadaan hoitoon mahdollisimman pian. Koulun akvaario tulisi siivota muutaman kerran viikossa ja kalojen ruokinnasta huolehdittava päivittäin.

Pieneläinpuolen opiskelut ovat lähteneet käyntiin nyt kunnolla ja opetus etenee hurjaa vauhtia. Navetta- ja tallivuorojen lomassa työskentely pieneläintilassa tuo vaihtelua. Siellä on eläimiä liskoista käärmeisiin, marsuista chinchilloihin ja kaneihin.

Chinchilla

Undulaattiparvi tuo omaa draamaansa ja maaoravat omaa maustetta. Joka lähtöön löytyy. Jokaiselle on omat ruokintansa ja jalotteluaikansa. Muutama päivä sitten ruokin käärmeet pakastehiirillä. Koulun käärmeet ovat kuristajakäärmeitä eikä niillä siten ole myrkkyhampaita. Pureman saattaa saada mutta nämä luikertajat on tottuneet aika hyvin käsittelyyn joten se on aika epätodennnäiköistä. Toinen käärmeistä onkin jo julkkis, nimittäin Konnari. Sen löysi Tampere-Helsinki -junasta yövuorossa seilannut konduktööri, josta se myös sitten sai nimensä. Gabrielin alkuperästä ei ole varmuutta. Ja ei, käärme ei voi elää kasviksilla, se on peto.

Konnarin ruokailuhetki

 

Vihervesiagama-komistus Pentti

Marsujen jaloittelu- ja herkutteluhetkestä :)